Veronkorotus on kivulias ratkaisu
Kirjoitimme Järvenpään Kokoomuksen kaupunginhallitusryhmän yhteisen mielipidekirjoituksen, jonka Keski-Uusimaa -lehti julkaisi 8.11.2025.
Järvenpään viranhaltijajohto ja kaupunginhallituksen niukka enemmistö ehdottavat kunnallisveron nostamista 0,2 %-yksiköllä. Veronkorotus on helppo, mutta lyhytnäköinen ratkaisu, jonka sijaan tarvitaan rohkeutta tehdä rakenteellisia uudistuksia. Kokoomus esitti veroprosentin pitämistä ennallaan, tai korkeintaan hyväksynyt 0,1 %-yksikön kompromissin, mikä ei kelvannut kaupunginhallituksen enemmistölle.
Kaupungin talouden tasapainottamista haettiin juuri päättyneissä yt-neuvotteluissa, joiden tulokset jäivät kuitenkin laihoiksi. Talouden 3,6 miljoonan korjaamistarpeesta 67 % toteutettiin järvenpääläisten verotusta kiristämällä rakenteellisten muutosten ja normaalien yt-toimien sijaan. Lisäksi kaupunginhallituksen enemmistö halusi myös lisätä investointimenoja. Tämä ei ole kestävä tapa vahvistaa Järvenpään taloutta.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kuvasi ratkaisua veroprosentista "kivuttomaksi". Sitä se onkin kaupungin henkilöstölle, viranhaltijoille ja päättäjille, joiden ei nyt tarvitse ponnistella kestävämpiä ratkaisuja etsien. Valitettavasti kipu siirrettiin suoraan veronmaksajien harteille. Kunnallisveron nosto kiristää työnteon ja asumisen kustannuksia aikana, jolloin monen arki on jo valmiiksi tiukoilla. Lisäksi se heikentää Järvenpään vetovoimaa suhteessa naapurikuntiin. Veronmaksajien Keskusliiton mukaan mediaanituloinen pariskunta maksaa kunnallisveroa Järvenpäässä nyt 6565 euroa vuodessa, mikä on 432 euroa enemmän kuin Tuusulassa, 518 euroa enemmän kuin Keravalla, 1036 euroa enemmän kuin Vantaalla ja peräti 1987 euroa enemmän kuin Helsingissä ja Espoossa.
Naapurikuntamme ovat kiristämässä verotustaan. Meillä olisi siis ollut tilaisuus kaventaa verotuseroa naapurikuntiin. Jokainen prosenttiyksikkö vaikuttaa paitsi asukkaiden kukkaroon, myös siihen, mihin kuntaan uusi asukas tai yritys päättää asettua.
Kaupungin talouden korjaamisessa tulisi katse suunnata laajemmin. Järvenpää menettää valtionosuuksissa yli 7 miljoonaa euroa ns. sote-leikkauksien vuoksi, mikä tarkoittaa noin 0,6 %-yksikköä tuloverona. Tämän epäkohdan korjaaminen olisi todellista talouden vahvistamista, mihin kaupungin viranhaltijoiden tulisi ensisijaisesti panostaa. Myös työllisyyden vahvistuminen (yksityisellä sektorilla on jo 55000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten) vahvistaa talouttamme ja lisää verotulojamme, jos Järvenpää kykenee kisaamaan veroa maksavista asukkaista. Veronkorotus on kuitenkin uhka maksuhalukkuudelle.
Kaupunginvaltuusto päättää veroprosentista ja investointien tasosta 13.11. Vielä on mahdollista etsiä ratkaisuja, jotka ovat taloudelliseen aktiivisuuteen kannustavia – eivät vain "kivuttomia" päätösten tekijöille.
Järvenpään kokoomuksen kaupunginhallitusryhmä
Heidi Perkiö, Henri Kontkin, Willem van Schevikhoven ja Petri Graeffe
